Ensimmäisen romaanini kirjoitin 11-vuotiaana, eikä ammatinvalinnastani koskaan ollut epäselvyyttä.
Pääteokseni on ainakin työhönsä nähden Kalevan solki (2002), johon uhrasin tutkimusta, suunnittelua, hiomista ja puurtamista kuusi vuotta: valmis teos – laajuudestaan huolimatta – on oikeastaan vain jäävuoren huippu. Kalevalaakin enemmän se perustuu alkuperäisiin kalevalarunoihin ja itämerenmytologiaan, ja on täynnä tulkintoja ja viittauksia niihin.
Värisokeat (2003) vei täysin toiseen suuntaan. Genrenä se edustaa maagista urbanismia ja yhdistää rakkaus- ja jännityselementtejä keskenään.
Ihmiskokeita (2016) oli melkein neljän vuoden yhteisrupeama 14 kirjailijan ja/tai kirjallisuudentutkijan kesken. Ylen aamu-tv:ssä siitä olivat puhumassa minä ja Tiina Käkelä-Puumala sekä kirjasarjan yksi seitsemästä graafikosta Nina Grönlund.
Tänään aamu-tv:ssä Kollektiiviromaanista. https://t.co/4684ikD4gL
— Jari Tammi (@jaritammi) 7. huhtikuuta 2016
Julkaistu proosa:
Ihmiskokeita: proseduraalinen kollektiiviromaani (2016)
Värisokeat (2003)
Kalevan solki (2002)
Nassintai – toinen versio (1994, kuv. tekijä)
Pöytäkirja (1993, kuv. tekijä)
Kuperkeikka (1991, kuv. Tiina Mäkelä)
Kuningas ja narri (1991, kuv. Aaro Rauhala)
Nassintai (1990, kuv. tekijä)
Novelleja:
Ratsastajat (antologiassa Kuun pimeä puoli: Suomalaisia ihmissusinovelleja, Jalava 2013)
Pojan rippijuhlat (antologiassa Verenhimo: Suomalaisia vampyyritarinoita, Teos 2011)
Metsästyspiiska (antologiassa Sherlock Holmes Suomessa, Turbator 2010)