Suomennostöitäni on toistaiseksi kolme. Jostain syystä kaksi niistä on saksasta, vaikka se ei olekaan vahvin kieleni, mutta ei kielityöläinen haasteita pelkää. Kuusi asumisvuotta Englannissa (1996–2002) ovat mieleni lisäksi avartaneet kielikorvaani, ja suunnitelmissani on ollut yhä jokunen klassikko käännettäväksi.
Canettin Avainkorvaan oli aikoinaan tartuttava pakon sanelemana: niin hyvää teosta ei voinut jättää julkaisematta.
Aisopoksen Faabelit lienee kulttuurisesti merkittävin suomennokseni. Olen aina rakastanut faabeleita, ja joulukuussa 2009 vihdoin tartuin haasteeseen. On aivan uskomatonta, että vasta nyt suomalaislukijoille on tarjolla alkuperäisten, aikuisille tarkoitettujen faabeleiden ns. täydellinen kokoelma: yli 450 faabelia moraaleineen!
Mutta kuin villisian kärsä repäisevät minun sanani sielunne perustukset auki; te tulette tuntemaan minut auranvantaana.
Sisimpänne kaikki salaisuudet tuodaan valoon; ja kun lojutte juurittuina ja murskattuina auringossa, myös valheenne erotellaan totuudestanne.
– Nietzsche: Näin puhui Zarathustra, II osa, Hyveellisistä, s. 101, suomennos © Jari Tammi 2024
Nietzschen Näin puhui Zarathustra on ollut oma tapauksensa – suoranainen pakkomielle. Jo vuonna 1993 tulin kääntäneeksi tekstiä yli Zarathustran esipuheen. Parempi silti, että homma jäi kesken: teos vaatii oman ikänsä ja kypsyytensä.
Uudelleen ryhdyin toimeen joulukuussa 2007. Työrupeama otti intensiiviset yhdeksän kuukautta, lomitta, vapaapäivittä; käytin Fritzin hullunkuriseen mielimyllyyn kaiken löytyvän ajan. Välillä usko oli loppua, mutta puurto jatkui kuin Dumbon höyryjunalla ylämäkeen. Teksti oli täynnä karikoita, joihin erikielisten laitosten kääntäjät näyttivät vaihtelevasti haksahtaneen (Hollo etunenässä), mutta oivallukset antoivat iloa ja taistelutarmoa kyntää sarka loppuun. Silti tuntui, että teoksen aforistisen luonteen vuoksi tekstiä olisi voinut hieroa vielä ikuisuuden.
Monista filosofeista poiketen Nietzsche halusi saada lukijansa nauramaan, oli kyse sitten ironiasta, satiirista tai parodiasta. Tyylitaituri taitoi tyylirikkonsa: hän leikki sanoilla ja monimielisyyksillä kuin arvaamattomasti lepatteleva perhonen – jolla on tuntosarvessaan moukari. Samalla hän kauhistutti sovinnaisimpia lukijoita iskemällä armotta heidän heikkoihin kohtiinsa ja tekopyhyyteensä. Kaikkea tätä sävytti tietty ilkikurisuus. Suomentajana olen tietenkin ottanut haasteen vastaan.
Nän puhui Zarathustran uuden suomennoksen 1. painos ilmestyi vuonna 2008. Neljäs ja tarkistettu painos ilmestyi vuonna 2024.
Suomennokset:
Friedrich Nietzsche: Näin puhui Zarathustra (Pikku-idis 2024)
Aisopos: Faabelit (Pikku-idis 2010)
Elias Canetti: Avainkorva (yhdessä Markus Långin kanssa, Pikku-idis 1994)