Romaani-ideoita 4 (scifi/fantasia)

Tässä jokunen romaani-idea scifi/fantasia-genren puolelle.

1. Aikakäsitys tuhottu: kaikki maailman asiat voivat tapahtua yhtä aikaa tai väärässä järjestyksessä. Ajasta ei piitata.

2. Teos alkaa sillä, kun pressitilaisuudessa esitetään dvd, johon on kuvattu elämää ja tunnettuja henkilöitä 1300-luvulta. Dvd on aito.

3. Vieraassa kulttuurissa on vallitsevana tapana kuolla elävänä ts. kokea omat hautajaisensa. Kuolema ilman omahautajaisia on rikos, joka vertautuu itsemurhaan. Päähenkilö joutuu ennenaikaiseen ruumiinsiunaukseensa virheen tai juonen takia.

Romaani-idea 3

Kelajuttu. Esikuvana Franz Kafkan Oikeusjuttu, sovellus nykysuomalaisen asioinnista Kelan kanssa, ylivoimaiseen byrokratiaan hukkuminen. Päähenkilönä esim. pankkivirkailija, yh-äiti Korhonen, joka eräänä aamuna herää työttömänä ja joutuu karenssiin ilman että syy koskaan selviää. Mahdollisesti todellisuuspohjainen.

Romaani-idea 2 (esihistoria)

Kun joen virtaussuunta kääntyi. Tammerkosken synty. Vuoksenniskan murtuminen. Suur-Saimaan tuho.

Siinä valinnaisia teemoja. Tässä esihistoriallisen romaanin perusideana on kuvata kivikautisten suomalaisten elämää, joka kulminoituu kokemuksiin dramaattisesta luonnonmullistuksesta sisävesistöissämme. Jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena Suomi oli kuin pöytä, joka alkoi nopeasti kallistua toispuoleisesti, mistä seurasi järvien tulvimista, murtautuvia koskia, uusia jokia. Kirjailijalla on valinnanvaraa poimia suosikkinsa.

Taustaa. Noin 13 000 vuotta sitten jää alkoi vetäytyä Suomen alueelta kaakosta luoteeseen ja idästä länteen, kunnes 7000–6500 eKr. koko maa oli vapautunut jäästä. Pohjanlahden alueella mannerjäätikkö oli painanut maan lommolle lähes kilometrin verran, ja suurin osa Suomesta jäi aluksi veden peittoon. Maa alkoi kohota nopeasti. Kohoaminen ei tapahtunut tasaisesti vaan nopeammin pohjoisessa. Sisävesissä muutos näkyi niin että pohjoisten laskujokien juoksu alkoi hidastua ja järvialueet tulvia, kunnes kohoava vesi mursi lasku-uomia etelään tai länteen. Esimerkiksi Imatrankoski ja Vuoksi syntyivät veden paineen murtaessa Salpausselän Vuoksenniskan kohdalta noin 3000 eKr. Se lienee ollut suurimpia mullistuksia, joita ihminen on ollut Suomessa näkemässä. Vesi aleni useita metrejä paljastaen valtavia ranta-alueita ja Suur-Saimaasta kuroutui monia itsenäisiä järviä. Voi vain kuvitella, miten dramaattisesti se vaikutti paikallisten asukkaiden elämään.

Tarkemmin sisävesiemme kehityksestä: Matti Huurre, Kivikauden Suomi (Otava 1998), ss. 35–37.

Tuotettu kirjaidea 1

Tulen myöhemmin kertomaan kirjaideoiden tuottamisesta enemmän. Perusajatuksena kuitenkin on, että innovatiivinen kustantaja kehittelee helposti tilausteoksia, jotka koskettavat tiettyjä kohderyhmiä ja kosiskelevat myös mediaa erikoisella kulmallaan.

Tässä yksi esimerkki-idea tuotetusta tilausteoksesta:

Kuusi koiraa. Novellikokoelma kuudesta ihmissuhdetarinasta, joissa näkökulma kunkin päähenkilön koiralla. Lukijapinnan kattamiseksi ”kertojat” valitaan yleisimpien koirarotujen joukosta suomenajokoirasta kultaiseen noutajaan, lisättynä muutamalla harvinaisemmalla rodulla. Novellit tilataan kuudelta sellaiselta nimikirjailijalta, joilla kyseinen koirarotu on; haukkuvalla kertojanäänellä pitää olla tunnistettavat ominaispiirteensä, joilla esimerkiksi projisoida isäntänsä/emäntänsä kontrastisuutta.

Luku voi olla toinenkin, teoksen nimi ja tarinoiden toivepituudet sen mukaan. Ja jos Kuusi koiraa on myyntimenestys, seuraavaksi tuotetaan tietenkin Seitsemän koiraa jne.

Lastenkirjaideoita 1

Tässä pari ideaa lasten kuvakirjoille:

1. Vilustunut lumiukko. Ideana se, että vilustunut pitäisi laittaa lämpimään, mutta lumiukkohan sulaisi, joten kokeillaan monia erilaisia tapoja, joilla lumiukko saataisiin lämpimäksi ilman sulamisvaaraa.

2. Sottainen sateenkaari. Sateenkaari menettää värinsä ja tulee aivan likaiseksi. Lapset tai eläimet lähtevät pesemään sitä.

Romaani-ideoita 1 (scifi/fantasia)

Tässä pari romaani- tai novelli-ideaa scifi/fantasia-genren puolelle, synkähköin yhteiskunnallisin kulmin:

1. Saadaan tieteellisesti selville, että kuolemanjälkeisessä elämässä jatkuu idyllinen paratiisi, jossa kuolleet jatkavat elämäänsä kuolinhetkensä ikäisinä. Dilemma: kuinka paljon ottaa irti tässä maailmassa ja missä iässä pitäisi kuolla, jotta tuonpuoleisessa ei olisi liian vanha? Mitä seurauksia yhteiskunnalle, kun ihmisistä tulee jossain vaiheessa itselleen tuhoisia (suicidal)?

2. Ihmiset eivät enää kuole. Kaikki sodissa, väkivaltaisuuksissa ja onnettomuuksissa kuolleet jäävätkin elämään keskuudessamme vakavasti vammautuneina, muistutuksena pahoista teoistamme, lisääntyen lukumäärältään ja prosenttiosuudeltaan jatkuvasti – kunnes lopussa kaikki tai lähes kaikki ovat vaikeasti vammautuneet.

Kirjasarjaidea 2 (kustantajille)

Suomi on todellakin monikulttuurinen maa, mutta ei johtuen maahanmuuttajista (paitsi Helsingissä), vaan maakunnista. Suomi on pilkkoutunut moneen mikrovaltioon, joilla jokaisella on omat heimopiirteensä ja alakulttuurinsa: varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset, pohjalaiset, hämäläiset, savolaiset, karjalaiset ja lappalaiset jakautuvat nekin omiin maakuntakeskuksiinsa, kaupunkeihinsa ja kyliinsä, jotka kaikki pitävät itseään omintakeisina suhteessa naapureihinsa.

Kurkataanpa jonkin pikkukaupungin kirjakauppaan. Löydät nopeasti erillisen hyllyn tai pöydän, jossa esitellään paikallisia kirjailijoita ja kotiseutukirjoja.

Isot kustantajat toimivat kansalliselta pohjalta: mikä myy Helsingin keski-ikäisille akateemisille naisille, yleensä riittää. Kuitenkin jokaisessa maakunnassa jokaista pikkukaupunkia myöten on omat kuhinansa, omat julkkiksensa, omat puheenaiheensa.

On siis painetta maakuntakirjailijoiden sarjalle. Paikallislehdet ja -radiot keskittyvät paikallisiin kirjailijoihin ja ilmiöihin, joten vetoapua markkinointiin tulee omasta takaa. Ja mitä suurempi paikallisjulkkis, sitä varmempi paikallismyynti. Joskus paikallisesta voi tulla jopa kansallinen bestseller.

Iso kustantaja voisi miettiä, miten tehdä tulosta (ja kulttuurityötä) maakunnallisuuden pohjalta. Isolla kustantajalla on koneistoa ja pattia vääntää haasteellisetkin ideat kultakaivoksiksi. Aku Ankan murrealbumit ovat mainio esimerkki.

Yhteinen tekijä sarjalle täytyy tietenkin löytää. Jos tyydytään nimeen Maakuntamestarit, voidaan tehdä uusintapainokset kanonisoiduista paikalliskirjailijoista.

Jos sarja on nimeltään Maakuntasankarit, otetaan avuksi kansanperinne ja tilataan tutkijoilta tai kulmakunnan kirjoittajilta teoksia Isontalon Antista Kuikka-Koposeen. Modernimmassa versiossa teetetään ihmiskuvat tämän päivän sankareista, olivat he sitten urheilijoita, poliisipäälliköitä tai pääluottamusmiehiä. Joka kaupungista löytyvät omat arjen sankarinsa.

Jos sarja on nimeltään Maakuntadekkarit, kirjamateriaalia voidaan lähestyä vaikka kirjoituskilpailun kautta. Vielä parempi, jos saadaan tilatuksi dekkari paikalliselta julkkikselta, oli hän sitten kaupunginjohtaja, poliittinen ääniharava tai koripallojoukkueen puuhamies. Millä kaupungilla ei ole vielä omaa dekkariaan?

Maakunnallisuutta voidaan hyödyntää myös muilla tavoin. Yksi idea voisi olla kirjasarja SM-liigan jääkiekkojoukkueista, oli muotona sitten fanikirja, historiikki tai kausireportaasi. Paikallislehtien urheilutoimittajat vääntäisivät nopeastikin napakat pokkarit, joita myytäisiin paikallistavaratalojen ja seurakauppojen lisäksi itse jäähalleissa samalla junioritoimintaa tukien.

Kirjallinen leikki

Jatkoidea edelliseen.

Kustantaja kokoaa tallistaan kolme eri lajityypin fiktiokirjailijaa (esim. perusprosaisti, dekkaristi, scifi-kirjailija). Rinki saa ”salaiseksi tehtäväkseen” kirjallisen leikin: he sopivat keskenään yhteisestä sivuhenkilöstä, joka tulee esiintymään kunkin työn alla olevassa romaanissa. Kirjoitusvaiheen loppupuolella rinki vertailee ja viimeistelee vielä yhteisen sivuhenkilön detaljeja.

Romaanit julkaistaan ulos. Mediahuomio taattu. Samoin kumulatiivinen myynti.

Yleensä suosin kertaideoita tehokkaan impaktin vuoksi, mutta jos leikkimielisyyttä riittää uusille kokoonpanoille, sivuhenkilön sijasta voidaan kokeilla esim. henkilöautoa, jossa on sama rekisterikilpi, tai yhteistä tapahtumapaikkaa, jonka rinkikirjailijat istuttavat omaan romaaniinsa eri näkökulmin mutta yhteisin viittauksin.

Lastenkirjapuolella idea on sovellettavissa kuvitukseen: kolme eri lastenkirjojen kuvittajaa sopii keskenään hahmosta tai asiasta, joka tulee esiintymään kunkin kuvituksessa detaljina. He voivat myös sopia, että hahmot kommentoivat toisilleen tai välittävät tupuhupulupumaisen ketjuviestin. Oivalluksen riemu jätetään lukijoiden huostaan.

Workshop

Luovan kirjoittamisen workshopit ovat yleisiä Amerikassa, mikä on yksi osasyy sille, että Amerikasta tulevat tämän ajan parhaat kirjailijat.

Iso suomalaiskustantaja voisi soveltaa workshopia oman tallinsa kirjailijoihin paitsi sitouttamismielessä myös kirjallisen laadun takuuvarmaksi kohottamiseksi. Workshopia voidaan ajatella kustantajan tarjoamana sateenvarjoapurahana.

Valistunut, Amerikasta hieman lisäoppiakin ehkä hakenut kustannustoimittaja toimii tutorin kaltaisena alkuunsaattajana kokoamalleen 5–6 kirjailijalleen. Yhtä aikaa uusimman romaaninsa kirjoittamisen aloittaneet kirjailijat ohjeistetaan tapaamaan säännöllisin väliajoin joko toistensa luona tai kustantajan osoittamissa tiloissa: he käyttävät ajan toistensa käsikirjoitusten ääneenlukemiseen, peilaamiseen, arvioimiseen ja niistä keskustelemiseen. Ideoita heitellään ja materiaaleja hiotaan. Istunnot jatkuvat 6–12 kuukautta eli sen ajan, minkä romaanien valmistuminen vaatii.

Lopputuloksena kustantaja saa kirjailijoiltaan kuusi käsikirjoitusta, jotka todennäköisesti ovat kuusi kertaa tavallista parempia.

Kirjasarjaidea 1 (kustantajalle)

Fiksulla kansilinjalla mietityn romaanisarjan Uusia eurooppalaisia kirjailijoita valinnoissa katetaan järjestelmällisesti kaikki Euroopan valtiot. Kustakin maasta poimitaan suomennettavaksi sellainen alle nelikymppinen nouseva kirjailijatähti, joka omassa maassaan on saavuttanut yhteiskunnallisella kuvauksellaan ja omintakeisella tyylillään jonkinlaista tunnustusta, pöhinää ja kulttimainetta, mutta ei ole vielä noussut kansainväliseen tietoisuuteen.

Tämä kuuluu lähinnä sarjaan kulttuuriteot, mutta sattumat ja sitä kautta kaupalliset menestykset ovat todennäköisiä. Ja mikä tärkeintä, lukijakunta saisi aivan uusia herkkuja luettavakseen.

Mutta ei tässä kaikki. Iso suomalaiskustantamo voisi ajaa ideaa läpi koko EU:n tasolla. Näin olisi mahdollisuus luoda koko EU:n kattava modernin eurooppalaisen kirjallisuuden kirjasto. Jos jokaisessa unionin 27 jäsenvaltiossa julkaistaisiin oma 26 romaanin käännössarjansa, se tietäisi 702 rajat ylittävää teosta!

Tarjottavat nimikkeet saisivat vaihdella maata kohti, esimerkiksi Suomesta löydettäisiin helposti useampi sopiva kirjailijalahjakkuus. Uusien lukunautintojen lisäksi EU-kansat oppisivat tuntemaan toisiaan paremmin, mikä edistäisi yhtenäisyyttä ja rauhaa sekä laajentaisi kulttuuritietoisuutta. Euroopan unioni voisi hyvinkin kiinnostua rahoittamaan projektia unioninsisäisen kulttuurinedistämisen varjolla.