Kirjaideoita 14

Tässä taas jotain laatikonpohjalta raavittua:

Kiiltävälle paperille upeasti taitettu ja kuvitettu kahvipöytäkirja Suomen portsareista, roskakuskeista, ovikaupustelijoista ja kaupankassoista. Varma lahjaidea bisnesluokalle.

Poliittishistoriallinen sarja, joka keskittyy suurmiesten salaisuuksiin: Kekkosen salaisuudet, Mannerheimin salaisuudet jne.

Maailman huonoimmat -kirjasarja. Aihevalinta vapaa.

Opas nuorille äideille.

Kirjaideoita 13

Aika palata suosittuun kirjaidea-osioon:

Parhaat lahjaideat. Kuvitettu käytännön tietoteos parhaista (ja huonoimmista) lahja- ja tuliaisideoista – ja laadittuna tietenkin yhteistyössä lahja- ja erikoiskauppojen kanssa.

Kodinmyyjän tuunausopas. Tutkitusti on selvitetty, että jo pieni vaivannäkö lisää huomattavasti asunnon myyntiarvoa ja -nopeutta: lastenlelut piiloon, pöydänpinnat tyhjiksi, tuoreiden pullien tuoksu, tuoreita kukkasia näkyville jne.

Lisä- ja väriaineet. Hyödyllinen ja havainnollinen tietokirja sadoista, jopa tuhansista käytetyistä lisä- ja väriaineista, joista usein tunnemme vain kirjain/numerokoodin paketin tai pullon kyljessä. Seikkaperäiset selitykset kustakin aineesta, vaikutukset ja varoitukset.

Tuplasti parempi. Monikkoperheen käsikirja. Joka vuosi Suomessa syntyy kaksoset noin 850 perheeseen, jotka kaipaavat erikoistietoa asiallisessa paketissa. Kolmosia syntyy noin 10 perheeseen. Väestöliitto on julkaissut aiheesta 82-sivuisen lehdykän, mutta markkinoille mahtuisi asiallinen ja tuhti opas, joka taatusti säilyttäisi kohtuullisen vuosittaisen myyntinsä.

Lamaopas. Lamaanvarautumisen opas lamasta. Tämä tulee jo hieman myöhään, mutta siivoan senkin pois ideapankistani.

Kirjaideoita 12

Tässä muutama lystikäs kirjaidea populaaritietokirjailijoille.

Aivojen käyttöopas: tie maalaisjärjen ihmeelliseen maailmaan.

Ajantapon käsikirja: 101 tapaa tappaa aikaa.

Puhu unissasi: unissapuhumisen jalo taito.

Kirjaideoita 11

Kauniin kevätperjantain kunniaksi pari SuurKirjaset-ideaa. Ne voi konvertoida Omituiset-sarjaksikin:

Suuri yhdistyskirja / Omituiset yhdistykset. Suomi on yhdistysten luvattu maa: 130 000 rekisteröityä yhdistystä. Kavalkadimainen läpileikkaus omituisista yhdistyksistä, seuroista ja kerhoista sekä fanklubeista. Elävä esimerkki: Suomen sekarotuisten koirien seura. Tietopaketti oman yhdistyksen perustamisesta.

Suuri verokirja / Omituiset verotukset. Verotuksen historia on täynnä uskomattomia vedätyksiä, mutta myös nerokkaita haravajärjestelmiä. Alkoholin verotus on ihan oma tapauksensa: 1600-luvulla kansan parissa keitettiin yleisesti viinaa, koska viinanpoltosta valtio sai tuhdit verotulot. Teoksessa läpikäydään huumorintajuisella ja lennokkaalla otteella paitsi suomalaisen verotuksen historiaa, myös sen sosiologiset vaikutukset. Hakusanakirjamaista luetteloa kaikista veroista, niin uusista kuin vanhoista.

Kirjaidea 10

Luulosairaan lääkärikirja. Hieman rennommalla kulmalla otettu lääkärikirja; eivät kokkauskirjatkaan ole enää pyhän tieteellisiä. Ehkäpä käänteinen lääkärikirja: sairauksia lähestytään oireista käsin eikä päinvastoin. Rauhoittava tyyli: ei jokainen flunssa ole tappava syöpä. Humoristinen kuvitus. Nimi kertoo kaiken ja inspiroi tulevaa tekijäänsä.

Kirjaidea 9

Ylpeydellä. Kahdensadan suomalaisen ylpeydenaiheet. Jokaisella on elämässään jotain, josta hän on erityisen ylpeä. Lyhyet kappaleet 200 suomalaiselta minä-muodossa kerrottuna, ilman turhia konstailuja. Joko tunnettuja henkilöitä tai sitten ihan tavallisia kansalaisia. Esipuheessa esille: ihmisillä on vain ylpeytensä, köyhimmilläkin, mitättömimmilläkin.

Lamanpiristykseksi. Ehtii vielä vaikka syksyksi, autonomian juhlavuoden kunniaksi, jos esim. Helsingin Sanomat tai Seura julistaa kirjoituskilpailun ja kokoaa parhaat kirjaksi.

Kirjaidea 8

Okei, aloitetaanpa viikko kirjaidealla, kun niistä niin pidetään.

Tee-se-itse-sivistyssanakirja: Luo itse omat sivistyssanasi.
Teoksessa annetaan palikat sivistyssanojen kokoamiseen: alkuosat ja päätteet selityksineen, prefiksit, johdokset ja yhdyssanat, kieliopilliset lainalaisuudet; lainasanan mukauttaminen mistä tahansa muun kielen sanasta jne. Tekijäksi suomen kielen maestro, huumorintajulla varustettuna. Apurahasta kymmenys meikäläiselle.

Kirjaidea 7

Huomasin masennuksekseni, että minulla on arkistoissani satoja kirjaideoita, jotka alkavat Suuri-sanalla ja päättyvät kirja-sanaan. Villitykseni lienee kummunnut Suuren kirosanakirjan ensimmäisestä laitoksesta (1993) ja siitä siinneestä SuurKirjaset-sarjasta, jonkinlaisesta populaaritietokirjojen ja yhden idean viihdekirjojen sekoituksesta, jollaisia nykypäivänä julkaistaan jo pilvin pimein. Vielä niihin aikoihin teosten nimetkin olivat hämäävän fraasimaisia, joten iskevät nimet, jotka kertoivat täsmällisesti teoksen sisällön, erottuivat joukosta.

Niihin ideoihini. Tässä yksi tyypillinen, kehitelläänpä hieman:

Suuri apinakirja. Ideana rinnastaa apinalajit ja ihmistyypit. Kuva apinasta, otsikko ihmistyypistä, luonnehdinta alle. Esimerkiksi paviaanista Jääkiekkoilija, irvailevaa kuvailua aggressiivisesta käyttäytymisestä ja laumaeläimen ominaisuuksista. Ihmistyypit voivat viitata joko ammatteihin tai luonteenpiirteisiin. Vrt. Canettin Avainkorva, Theofrastoksen Luonteita jne, mutta raflaavammalla otteella. Varma hitti.

Jatkoidea: Suuri apinakirja 2: Politiikka. Yhdistetään apinavalikoima ja maamme poliitikot, ehkäpä koko istuva eduskunta. Käsittelytapa hellän humoristinen, semi-ilkeä, kuvat puhuvat puolestaan.

Kirjaidea 6

Suuret derbyt. Keskitytään jalkapallon suuriin derbyihin ilmiönä, niiden yhteiskunnallisiin merkityksiin, historiaan jne, esim. Lazio–Roma, Inter–AC Milan, ManU–ManC, Celtic–Rangers.

Näkyy aiheesta nykyään löytyvän artikkeli Wikipediastakin.

Kirjaideoita 5 (historia)

Tässä kaksi historiaan liittyvää kirjaideaa, pariksi tai yhdistettynä:

Suomen maailmanhistoria: ulkomaalaisten/ulkomaiden vaikutus Suomen historiaan.
Maailman Suomen-historia: suomalaisten/Suomen vaikutus maailmanhistoriaan.

Kirjaidea 4

K18 – lapsille sallittu? Käsikirja vanhemmille, miten suhtautua ja toimia alaikäisten lasten pelaamisen ja katselemisen suhteen.

Tarkoitettu niin kasvatus- kuin strategiaoppaaksi aikana, jolloin viihdetuotteiden ikärajoituksista ei välitetä pätkän vertaa. Selvittää lukijalle (ja lapselle) liian pleikkarin pelaamisen, elokuvien katselemisen ja netissä surffaamisen haittoja (hyödythän ovat tunnetusti vähäiset). Antaa ohjeita ja suosituksia lasten viihdekulutuksen rajoittamiseen. Teemoina mm. (ikä)rajoitukset, kiellot, suositukset, rangaistukset, kaupankäynti, valistus, tutkimukset, vanhemmuus, viattoman lapsuuden loppu.

Kirjaidea 3

Suuri Suomi–Ruotsi-maaottelu on tuhti ja kattava tietokirja kaikesta mahdollisesta kilpailusta ja vertailusta näiden kahden tasaväkisen kansan kesken.

Urheilun (yleisurheilu, joukkuepelit, muut lajit) lisäksi käydään läpi kulttuuri, talouselämä, politiikka, maantiede, luonnontiede, historia, sodat sekä valitut tilastotiedot: nobelisteista väkilukuun, miljonääreistä pisimpään jokeen, vanhimmasta ihmisestä koirien määrään. Kaikkea voidaan mitata, kaikkea voidaan vertailla.

Jokaisesta kaksinkamppailusta annetaan pisteet, jotka lopuksi lasketaan yhteen. Hieman tarkoituksellista tuomaripeliä ja oikeita painotuksia (kieli poskessa) – niin eiköhän se riitä hoitamaan voiton kotiin. Olisi näet parempi riittää:

Kaupallisesti ajatellen isänpäivä/joulukaupan haastajaksi Guinnessin Suurelle ennätyskirjalle.

Kirjasarjaidea 2 (kustantajille)

Suomi on todellakin monikulttuurinen maa, mutta ei johtuen maahanmuuttajista (paitsi Helsingissä), vaan maakunnista. Suomi on pilkkoutunut moneen mikrovaltioon, joilla jokaisella on omat heimopiirteensä ja alakulttuurinsa: varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset, pohjalaiset, hämäläiset, savolaiset, karjalaiset ja lappalaiset jakautuvat nekin omiin maakuntakeskuksiinsa, kaupunkeihinsa ja kyliinsä, jotka kaikki pitävät itseään omintakeisina suhteessa naapureihinsa.

Kurkataanpa jonkin pikkukaupungin kirjakauppaan. Löydät nopeasti erillisen hyllyn tai pöydän, jossa esitellään paikallisia kirjailijoita ja kotiseutukirjoja.

Isot kustantajat toimivat kansalliselta pohjalta: mikä myy Helsingin keski-ikäisille akateemisille naisille, yleensä riittää. Kuitenkin jokaisessa maakunnassa jokaista pikkukaupunkia myöten on omat kuhinansa, omat julkkiksensa, omat puheenaiheensa.

On siis painetta maakuntakirjailijoiden sarjalle. Paikallislehdet ja -radiot keskittyvät paikallisiin kirjailijoihin ja ilmiöihin, joten vetoapua markkinointiin tulee omasta takaa. Ja mitä suurempi paikallisjulkkis, sitä varmempi paikallismyynti. Joskus paikallisesta voi tulla jopa kansallinen bestseller.

Iso kustantaja voisi miettiä, miten tehdä tulosta (ja kulttuurityötä) maakunnallisuuden pohjalta. Isolla kustantajalla on koneistoa ja pattia vääntää haasteellisetkin ideat kultakaivoksiksi. Aku Ankan murrealbumit ovat mainio esimerkki.

Yhteinen tekijä sarjalle täytyy tietenkin löytää. Jos tyydytään nimeen Maakuntamestarit, voidaan tehdä uusintapainokset kanonisoiduista paikalliskirjailijoista.

Jos sarja on nimeltään Maakuntasankarit, otetaan avuksi kansanperinne ja tilataan tutkijoilta tai kulmakunnan kirjoittajilta teoksia Isontalon Antista Kuikka-Koposeen. Modernimmassa versiossa teetetään ihmiskuvat tämän päivän sankareista, olivat he sitten urheilijoita, poliisipäälliköitä tai pääluottamusmiehiä. Joka kaupungista löytyvät omat arjen sankarinsa.

Jos sarja on nimeltään Maakuntadekkarit, kirjamateriaalia voidaan lähestyä vaikka kirjoituskilpailun kautta. Vielä parempi, jos saadaan tilatuksi dekkari paikalliselta julkkikselta, oli hän sitten kaupunginjohtaja, poliittinen ääniharava tai koripallojoukkueen puuhamies. Millä kaupungilla ei ole vielä omaa dekkariaan?

Maakunnallisuutta voidaan hyödyntää myös muilla tavoin. Yksi idea voisi olla kirjasarja SM-liigan jääkiekkojoukkueista, oli muotona sitten fanikirja, historiikki tai kausireportaasi. Paikallislehtien urheilutoimittajat vääntäisivät nopeastikin napakat pokkarit, joita myytäisiin paikallistavaratalojen ja seurakauppojen lisäksi itse jäähalleissa samalla junioritoimintaa tukien.

Kirjaidea 2

Kukkahattutäti: elintavat, asenteet ja reviiri.

Kirjaidea 1 (valokuvakirja)

Suomen kauneimmat Kelat. Valokuvakirja Suomen Kansaneläkelaitoksista.

Wikipedian mukaan Kelalla on palvelupisteitä yhteensä 451, joista toimistoja 263, sivuvastaanottoja 43 ja yhteispalvelupisteitä 145. Näin ollen kirjaan riittäisi hyvin 263 Kela-kuvaa. Kelan omilla sivuilla (jotka uudistuvat 14.2.) näkyy mallia, kuinka kaunista betoni on.

Jos teoksesta halutaan nykysuomalaisen arkirealismin klassikko, ehdotan tekijäksi Martti Lintusta, joka voisi hoitaa koko paketin valokuvaamisesta kuvateksteihin. Mielestäni kirjaa ei kannata lähteä toimittamaan suoraan Kelan omista kuvista, koska tällöin menetetään tärkeä road movie -tunnelma. Kela puhuttelee jokaista suomalaista, ja tämä teos on rujonkaunis läpileikkaus halki koko maan.

Idean inspiraationa on Viivi ja Wagner -strippi (HS 26.9.07), joka tietysti lisättäisiin esipuheeseen tai takakanteen. Mikäli leikkimieltä (ja budjettia) riittää, kustantaja ja tekijä voivat ajatella yhteistyötä piirtäjä-Juban kanssa. Wagner-sika olisi omiaan elävöittävänä vinjettikommentoijana.

Hyvällä suunnittelulla ja taitolla koko kansaan uppoava hitti.