Uudet rekrytoinnit

Väki vaihtuu kirjatalosta toiseen kuin mainosalalla konsanaan. Välillä nostetaan konsernin sisältä vanha naama uusiin puikkoihin. Piiri pieni pyörii.

Tällaisella on nimikin: sisäsiitto. Tuloksena degeneraatio, vammaiset lapset, imperiumin tuho.

Kyse kun ei ole vain kirjabisneksestä, vaan bisneksestä yleensä. Tekisi alalle hyvää rekrytoida toisinaan väkeä koko kirjakentän ulkopuolelta. Enkä tarkoita nyt Hankenin käyneitä perustyyppejä vaan luovaa teollisuutta yleensä. Mainospellet, designerit, urheiluvalmentajat, psykologit, arkkitehdit, papit, insinööritkin. Uusi veri panisi ideat ja toimintamallit virtaamaan ihan uudella tavalla ja johtaisi irtiottoihin ja erottautumiseen.

Mutta eivätkö kustantamot ole maailman sivu rekrytoineet runsaudenpulasta kärsien? Tietysti, mutta kuka on sanonut, että ne osaavat rekrytoida oikein? Yleensä napataan taas yksi samanlainen hengenheimolainen talliin, kunnes kirjatalo on täynnä pelkkiä yhden prototyypin klooneja. Ja voivatko headhunterit toimia yhtään tämän luovemmin, toimeksiantajalleen?

Kirjankustannusta ei turhaan mielletä vanhoilliseksi. Muutosvastarinta on suuri, uuden kokeilu näkemyksetöntä, erilaisuudenpelko käsinkosketeltavaa, uudistukset haja-ammuntaa pimeässä.

Bisnekseen kuuluvat riskit, ja niitä pitää tapahtua myös rekryssä. Joskus on uskallettava palkata taloon erilaisia ihmisiä silläkin uhalla, että osa heistä osoittautuu suutariksi. Sellaista se riskinotto vain on. Jättipottina on nimittäin iskeminen kultasuoneen, sateenkaaren päähän, Midaksen sormeen.

Mitä toimitusjohtaja sitten hakee palkatessaan uutta kustannustoimittajaa, kustannuspäällikköä tai kustannusjohtajaa? Pelkkä sisälukutaito ei riitä. Kaikki pitävät kirjoista. Tarvitaan jotain enemmän. Tarvitaan ominaisuuksia, jotka kertovat lateraalisesta luovuudesta, sosiaalisesta älystä, nopeasta verkottumiskyvystä, mediapelisilmästä, sytyttävästä johtajuudesta, karismasta, ennakkoluulottomuudesta – sekä ennen kaikkea rohkeudesta: ilman rohkeutta on turha puhua visioista. Kyytipojaksi nostaisin kyvyt haistaa heikot signaalit ja synnyttää ilmiöitä.

Uusilla kasvoilla on valmiudet panostaa kotimaiseen kustannuselämään ihan uudenlaista energiaa, saada kirja-alalla aikaan vallankumousten sarjan. Eli herätys, kustantajat! Haluatteko nostaa kirjankustantamisen tässä maassa ihan uudelle tasolle? Haluatteko pitää oman talonne alan edelläkävijänä? Haluatteko jättää nimenne historiaan? Rekrytoikaa sitten oikein!